1. tammikuuta 2018

Morjesta, morjesta 2018

Instagram kertoo, että nämä iloiset kuvaruudut ovat muistoja joistakin vuoden 2017 parhaista hetkistä.

Vuodelle 2018 asetan itselleni tavoitteeksi jakaa pieniä paloja elämästäni hieman edellisvuotta ahkerammin täällä blogin puolella. Mielialat heilahtivat heti alkusyksystä niin syvästi aallon pohjalle, ettei bloggaaminen ole huvittanut yhtään. 

Blogin kirjoitus tuntui enemmän pakkopullalta kuin elämääni ilahduttavalta asialta. Ehkä sinä, lukijani, olet saattanut havaita puhtaan ilon puuttuneen tekstistäni. 

Valoa näköpiirissä! Mielialani ovat selkeästi noususuunnassa. Olen innolla täytellyt alustavia päivämäärä varauksia uuteen kalenteriini. 

Uutta kalenteria lähdin täyttämään ihmiset edellä - halua vapaapäivinä tavata ystäviä, joiden kanssa vietettyjä yhteisiä hetkiä olen kaivannut. Kakkosena kalenteriin on merkitty sellaiset päivät, jolloin tarjolla on jokin kiva tapahtuma;  workshop, burleski event, hyvä keikka tai jotakin muuta vastaavaa. Omia työpajoja on kalenteriin merkitty jo kolme! 

Lopuksi jäljelle jäävät päivät omistan ansiotyölle ja kotivapaille. Arkiselle aherrukselle, joka työtä ja vapaata tadapainottaen tuo sekä rahat kivojen asioiden tekemiseen että pitää kodissa yllä järjestystä.

Yksi takuuvarmasti ikimuistoiseksi muodostuva hetki on myös tallennettu varauksena kalenteriini. Kesäloma ja 40 -vuotis syntymäpäiväni. Hieman suunnitelmat ovat muuttuneet alkuperäisestä, Las Vegasin sijaan on perheemme majoittava huone heinäkuun 19. päiväksi varattuna Lontoosta. Syntymäpäiväni ympärille on rakennettu Pariisin, Lontoon ja kanaalin junalla alituksen sisältävä kesälomareissu.

Hiukan kirpaisee, että joudun luopumaan Las Vegas on 40th B-Day unelmasta, mutta Lontoolla on onneksi erityinen paikka sydämessäni. Onhan Lontoo Se Kaupunki, johon 19 -vuotias naivi maalaistyttö minä rakastui ihan täysillä.

Uskon olevani onnellinen Lontoossa.


2017 vuoden viimeinen asuinspiraatiokuva

Tukka-tilannepäivitys 31.12.2017


Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Päivä kului puuhailessa vuoden viimeisten asiakkaiden hiusten parissa. Töiden jälkeen ilta kului kotona perheen ja ystävien seurassa lautapelien parissa flunssaista oloa lämpimällä totilla lääkiten.

Puolen yön aikaan keräännyttiin perinteisesti kotikadun varteen naapureiden kanssa toivottamaan tämä uusi vuosi tervetulleeksi muutaman raketin ja kuohuviinilasillisen voimalla.

Iloinen ja ihana uudenvuoden aatto.


Miten sinulla sujui vuodenvaihde?
Ohjelmarikasta juhlintaa vaiko rauhallisempia tunnelmia ehkäpä kotona?

Rakkaudella,
Sallamari


24. joulukuuta 2017

Mistä on jouluaattoaamu tehty


Jouluaaton aamu meillä on tehty

kiireettömyydestä
yhdessäolosta
lämpimästä glögimukillisesta
vinyylilevyltä soitetusta musiikista
Pandan suklaakonvehdeista
hyvästä kirjasta
lapraen innokkaasta jutustelusta
sohvalla lojumisesta
vatsan päällä lepäilevistä kissoista
hyvästä fiiliksistä
kiitollisuudesta


Oikein hyvää joulua sinulle blogini lukija!

Rakkaudella,
Sallamari


18. joulukuuta 2017

Tuhma vai kiltti, ajatelkaas

wishlist2018


Mitä toivoo joululahjaksi hän, jolla on jo - omasta mielestään - aivan kaikkea tarvitsemaansa materiaa sekä taloudellinen tilanne, joka mahdollisestaa uuden tavaran tai palvelun hankinnan silloin kun tuntemus jonkin elämää piristävän asian puuttumisesta
mieleen sattuu juolahtamaan?

Joululahjoihin sekä saaminen/antaminen -yhdistelmään liittyvä suunnaton sosiaalisen eriarvoisuuden asetelma saa minut pohteliaaksi aina jouluisin.

Avainasemassa minun jokajouluisessa pohdiskelussa on puuttuva tunneyhteys lahjan saamisen ihanuutta kohtaan. Tutkimukset - myös vuosien mittainen oma empiirinen tutkimukseni - puhuvat paljon lahjojen vastaanottamiaen vaikeuden näkyvän korostuneena ominaisuutena toipumista tekevien sekä toipuneiden mielenterveyspotilaiden - etenkin syömishäiriöstä kärsineiden - kohdalla. Henkilöt mieluummin antavat runsaasti muille, kuin asettautuisivat lahjoja saavaan asemaan.

Muistan elävästi miten me osastohoitoon jäävät päiväosastolla askartelimme hullunkiilto silmissä - kirjaimellisesti tässä kohtaan - läksiäislahjoja jokaiselle pois pääsevälle. Koska lähes jokaisesta antaminen oli saamista kivempaa, poistuva askarteli kaksin verroin enemän tsemppitoivotuskortteja meille jääville. Poikkeuksena muutama yksittäistapaus, joka otti vastaan kaiken ja vähän enemmänkin ilman tarvetta edes kiitokseen.

Hämmentävä kokemusten sarja, joka on jäänyt pohdituttamaan minua.

Olen todennut olevani melko huono lahjojen vastaanottaja. Tähän saakka asenteeni on ollut, että ostan tahtomani/tarvitsemani asian itse kuin otan sen vastikettomana lahjana vastaan joltakulta.

Lahjojen vastaanotosta vaivaantuminen on tehnyt minusta huonon lahjojen toivoja. Halu mieluummin antaa kuin vastaanottaa on jollakin tapaa - en osaa tätä pukea sanoiksi edes itselleni - täysin liitoksissa itsensä arvottomaksi kokemisen tunteeseen.

Tunteeseen siitä, että ei ole sen vertaa arvokas että olisi oikeutettu saamaan vastikeetta jotakin toiselta.

Yhtenä toipumisaskeleena olen opetellut toivomaan ja ilolla vastaanottamaan lahjoja.

Nytkai sitten päästään koko postauksen jännittävimpään osioon eli Lahjatoivelistani 2017.

 Toivon lahjaksi:
- Suavecita hiuspomadaa (koska olen pitkään halunnut testata ko. tuotetta)
- Lola Ramona kengät. B.A.I.T kengät olisi nekin jees, mutta Lola Ramonaa olen sovittanut ja ne istuvat ihan kivasti
- purentakiskon helpottamaan hampaiden narskuttelusta johtuvaa päänsärkyä
- 1,25 ml hyalurenihappoa huulien lisätäytteeksi


Siinä lyhykäisyydessään virallinen toivelistani. Toivominen tuntuu yhä hieman hämmentävältä. Uskon rehellisesti, että vilpitön lahjojen toivominen ja taito ottaa lahjoja vaivautumatta vastaan on jotakin opittavissa olevaa. Taito, jonka voi treenata itsensä oppimaan.

Olen hyvällä alulla tässä opinpolussa.

I'm worth it.

Millaisia lahjoja on sinun toivelistalla tänä vuonna?


Mukavaa joulunalusviikkoa!

Rakkaudella,
Sallamari