22. huhtikuuta 2017

2 yllättävää ötökkäruokaa



Paistettua kotisirkkaa 
sekä mopanetoukka tahnalla kuorrutettua maissileipää.

Uskaltaisitko maistaa?


Minä sain tänään tilaisuuden maistella Hyönteiskokin valmistamia ötökkäherkkupaloja ja oman kokemukseni pohjalta voin lämpimästi suositella kumpaakin annosta.

Paistetut, suolalla sekä paprikalla maustetut, kotisirkan toukat muistuttavat sekä maultaan että koostumukseltaan suolaisia snacks herkkuja. Suutuntuma on mukavan rapea ja paistettu matonen suorastaan sulaa suuhun - herkusta ei jää mitään hampaankoloon. Jauhetuista mopanetoukista kokattu tahna puolestaan muistutti koostumuksen ja makunsa puolesta etäisesti silputuista metsäsienistä tehtyä kuorrutetta. Ötökkäleipästä voisi kokemuksena kuvailla juhlissa tarjoiltavan metsäsieni-maissikakku alkupalan nauttimisen kaltaiseksi tilanteeksi - otat yhden, toteat herkulliseksi ja mietit kehtaatko napata lautasellesi vielä pari lisää.

Ensikosketus ötökkäherkkuhin herätti minussa pienen kiinnostuksen kipinän hyönteissyöntiä kohtaan. Sisäinen ötökkäkokkini saakin vielä tovin sulatella hyöteisravintoa helpolla ajatuksen tasolla, kun helposti saataville kauppoihin hyönteisruoka saapuu EU:n elintarvikeasetuksen höllenemisen myötä vasta ensi vuoden alussa. Kinkkisiä tilanteita tulee kaltaisellani amatöörikokilla olemaan ötökkäruoan parissa, sillä maistuvan annoksen loihtimiseksi avainasemaa näyttelevät ötökkävalintojen lisäksi oikeat mausteet.

Haastetta kerrakseen kaltaiselleni kodinhengetärtumpelolle. Minullehan onnistuneesti maustettu ruoka tarkoittaa kokkauskertaa, jolloin itsenäisesti osasin erottaa mustapippurin  ja valkopippurin toisistaan ja lisätä niistä sitä oikeaa annokseen ohjeen mukaan.




Ötökkäruokaa nyt kerran kokeilleena suositukseni sinulle on, että jos milloinka eteesi tarjoutuu tilaisuus maistella osaavan kokin valmistamaa ötökkäruokaa tartu tilaisuuteen ennakkoluulottomasti. Anna mauille ja naposteltavan herkun tekstuurille tilaisuus kosiskella makuhermojasi. Ota suupalanen, ota toinen ja päätä vasta sitten miten juuri sinun maailmassasi ötökkäruoka sijoittuu.

Makuhermot suhtautuvat ötökkäruokaa todennäköisesti huomattavasti aivoja suopeammin. Mielikuvan tasolla ötökkäruoka haastaa makunautintoa enemmän. Se on ötökkää ja ajatuksen tasolla täällä länsimaisessa yhteiskunnassa meiädät on sosiaalisesti hyväksytysti opetettu kevyesti ällöämään niitä. 

Minulle ötökkäherkuissa haastavimmaksi nousi ajatus ötökkäruoan koostumuksesta. Pään sisäinen tunne - its ekeksitty mielikuva siis - siitä, että ötökkäruoka tuntuu jotenkin limaiselta ja jää hampaisiin kiinni. Että ensimmäisen suupalan jälkeen koko suu on täynnä jotakin tahmeaa ötökkämäistä, jota ei saa suusta pois vaikka tekisi mitä. En pelännyt pahaa tai epämiellyttävää makua, vaan sitä että suu olisi ötökkäherkuttelun päälle täynnä ötökän osia, joita ei saisi huuhdeltua suusta pois vaikka mitä yrittäisi.

Enpä olisi voinut olla mielen kuvien kanssa enempää väärässä.  Rapeaa ja mauksta, suussa kivalta tuntuvaa ja miellyttävästi suolaiselta maistuvaa, sellaiselta hyöteisruoka tosielämässä osoittautui olevan.

Hyönteisruoassa piilee kenties tulevaisuutemme, onhan YK:kin hyväksynyt hyönteisravinnon osaksi ruokapyramidia. Kiistämättä on ainakin totta että pikkuötökät ovat perin terveellisiä. Proteiinia ja mineraalia runsain mitoin - niistä on terveellinen ötökkäravinto tehty.


Tälläisiä iloisia ruokatunnelmia tällä kertaa.


Rakkaudella,
Sallamari


17. huhtikuuta 2017

Onnittelut voittajalle




 Synttäriarvonta on nyt suoritettu ja puolueeton onnetar suosi tällä kertaa nimimerkkiä Hippo hiiri. Palkinnoksi arvonnan voittajalle lähtee komeiden koppalakkimiesten kuvituksella varustettu paketti aromikasta Tom of Finland -kahvia. Olen itse juonut muutamankin paketin ToF kahvia ja ihastunut ikihyväksi kahvin pehmeän täyteläiseen aromiin.

Toivotaan, että voittaja on kahvi-ihmisiä. Mikä onkaa nparempi tapa aloittaa päivä, kuin kupillinen hyvää kahvia. Tai siinä tapauksessa, ettei itsestä löydy kahvikissaa, voi kahvin aina pitää jemmassa vierasvarana. Ikinä ei tiedä kenet maailmankaikkeus johdattaa kahville juuri sinun keittiöösi.




Kahvintuoksuisissa tunnelmissa uuteen viikkoon!


Oikein mukavaa alkanutta viikkoa juuri sinulle ja vielä kerran lämpimät onnittelut arvonnan voittajalle.


Rakkaudella,
Sallamari


15. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen KonMari eli vähemmän on todellakin vähemmän



Laatikollinen sukkahousuja.
Puhki kuluneita, reikäisiä, väritykseltään kummallisia, omituisesti päälle istuvia
kerran käytettyjä, aivan uusia avaamattomissa paketeissaan, jo vuosia sitten aivan liian pieneksi todettuja.

Löydätkö yhtymäkohtia omaan sukkalaatikkoosi?

Sukkahousulaatikkoa tonkiessa mietin harmillisen usein, miksi säilytän juuri tätä sukkahousuparia? Miksen kierrättänyt sinapinkeltaista paria siinä samassa hetkessä, kun luovuin aniliinin punaisista sukkahousuistani? Kaikessa yksinkertaisuudessaan, käytän kahden laisia sukkahousuja - paksuja mustia talvikautena ja seitinohuita ihonvärisiä sukkahousuja lämpiminä vuodenaikoina.


Aivan kuin sukkalaatikko,
kotini on ajautunut täydellisen kaaoksen valtaan.


Sukkahousulaatikon tarina on yksi osa pääsiäisviikonlopun huikaisevaa kodin kaaoksen kesyttämistä varten laatimaani suunnitelmaa, jonka ydinajatus on KonMari -filosofiasta inspiraationsa saanut radikaali suursiivous. Kodin pelastamiseksi on neljän vapaapäivän aikana tarkoitus käydä kaikki huoneet kaappeineen ja laatikoineen läpi ja poistaa lopullisesti - lahjoittaa edelleen, kierrättää raaka-aineena uusiokäyttöön tai heittää  jätteenä roskikseen - kaikki sellaiset esineet, jotka eivät tuota minulle vilpitöntä iloa.


Halun paljastaa sinulle salaisuuksia sotkuisen kotini takana. Suurin kaaoksen aiheuttajia kotiani koskien on henkinen pahoinvointini. Kun olen sielullisesti heikossa hapessa - masentaa, ahdistaa tai epävarmuus puskee esille - ajautuu kotini katastrofaaliseen tilaan. Tavarat kertyvät pinoihin, eksyvät väärille paikoilleen eivätkä milloinkaan löydä tietään pöydällä lojumisen sijaan parempaan loppusijoituspaikkaan. Pahimpina hetkinä en imuroi, luuttua tai tiskaa.

Ei pysty, ei kykene.

Suren sitä, että sotkuinen koti aiheuttaa minussa niin suurta häpeää.




Toisinaan minulle itselleni on äärimäisen vaikeaa hyväksyä, ettei paha oloni ole mitenkään ulkopuolisin silmin havaittavissa. Maailma ei kykene aistimaan tai havainnoimaan vaikeita hetkini, kun päivittäisissä toimissani, käyttäytymisessä tai ulkonäössäni ei tapahdu merkittäviä muutoksia masennuskauden iskiessä. Muutoksia tapahtuu oman kodin seinien sisäpuolella - ystävät eivät ole tervetulleita kotiini kahville, lapset kaverit eivät saa leikkiä meillä enkä mielelläni avaa kodin ovea tuntemattomille. Eristän kotini ulkopuolisesta maailmata täysin ja tunnustan inhoavani kotia joinakin hetkinä.

Jollakin tasolla siirrän itseeni kohdistettavat vihan ja inhon tunteen koskemaan kotiani. Itseni laiminlyömisen sijaan laiminlyön meidän yhteistä kotiamme. Itsensä vilpittömän rakastamisen opettelussa, yksi suurimpia kynnyksiä minulle on ollut rakentaa rakastava suhde elinympäristööni. Minulle on haastavaa pitää huolta kodistani samalla rakkaudellisella otteella, jolla nykyään pidän huolta itsestäni.

KonMari ajattelu sopii loistavasti minun tarpeeseeni - haluun korjata laiminlyöntiin asti taantunutta suhdettani omaa kotia kohtaan. Ajatus kodin kertaistumalta kuntoon järjestäminen, siten että poistaa kotoa kaikki ne tavarat, jotka oikeasti eivät tuota itselle iloa kuulostaa minun korvaani houkuttelevalta. Houkuttelevaa KonMari -metodissa on myös se, että kodin kerralla kuntoon järjestäminen ei tarkoita kolmen vuorokauden yhtämittaista siivous maratonia vaan pienistä yksittäisistä siivoustapahtumista muodostuvaa kokonaisuutta - eräänlaista jatkumoa.

Minun KonMari polkuni kulkee läpi kodin huoneittain. Kaikki tasot, kaapit ja laatikot saavat oman osansa huomiosta. Mieli kevenee ja sydän täyttyy kiitollisuudella rinta rinnan ylimääräisestä tavarasta luopumisen kanssa.


Halusin jakaa kanssasi palan arkeani vertaistukiajatus mielessäni. Ehkä juuri sinulla on ystävä, jonka kotona et ole vierillut milloinkaan. Tai ehkä juuri sinun lapsesi ystävän kotiin ei koskaan pääse leikkimään. Olen itse kohdannut hetkiä, jolloin minun tuttaviani pohdituttaa se, miksemme tapaa milloinkaan minun luonanai.

Olen tähän saakka vältellyt puhumasta Minä ja Kotini -teemaisista asioista - ja ani harvoin osallistun keskusteluun kodin sisustukseen liittyvissä asioissa. Olen hävennyt kotiani, tai oikeammin omaa saamattomuuttani kodin siisteydessä. Mitä enemmän ehdottoman rakkauden tunne itseä kohtaan minussa vahvistuu, sen helpompaa minun on katsoa rehellisesti suhdettani omaa kotia kohtaan. Ymmärrän omia valintojani - sen mistä ne nousevat ja mitä valinnoista seuraa. Suhtaudun nykyään lempeästi siihen tosiasiaan, että paha olo ja masennus ovat minun elämässäni selkeimmin havaittavissa täällä meidän kotona - sekainen koti kuvastaa sekavia tunteita sisimmässäni.

Minärakkauden kasvun myötä olen oppinut ottamaan avoimin mielin vastaan erilaisia parannuskeinoja kodin siisteyden parantamiseksi. Rakkaudessa piilää uskomaton voima. Rakastamalla itseäni ehdoitta enemmän ja enemmän voin eheyttää vaikeaa suhdettani oman kodin siiteyden kanssa ja oppia toisenlaisia lähestymistapoja elinymräistöäni kohtaan.

Toivoa on.
KonMari innostaa minua juuri nyt.


Täältä siivoustunnelmien keskeltä haluankin nyt toivottaa sinulle oikein mukavaa pääsiäisviikonloppua!

Ehkäpä jo ensi viikonloppuna saan vihdoin kutsua ystäviä kylään minun kotiini.


Rakkaudella,
Sallamari