28. helmikuuta 2015

Kuukauden kosmetiikkalöytö - helmikuu



Tämän kuukauden kosmetiikkasuosikkini on minulle hyvin epätyypillinen tuote - kynsilakka. Hassu juttu sinäänsä tämä lähes totaalinen avuttomuuteni kynsilakkojen suhteen, minä kun rakastan kauniita huoliteltuja kynsiä ja ihailen avoimesti toisinaan kuuluvaankin ääneen nähdessäni jollakulla hyvihoidetut kädet.

Omat kynteni ja käteni ovat lähes aina aika retuperällä. Ostin ensimmäisen oikean käsivoiteeni vasta tänä talvena ja eilen hämmentyneenä kynsiä huoltaessani tajusin, etten eläissäni ole omistanut  kynsinauhaöljyä tai tasvaavaa tuotetta.

Olen etsinyt kauniin punaista kestävää kynsilakkaa siitä lähtien kun edellisen kerran reilu vuosi sitten päätin luopua rakennekynsistä. Rakastan rakennekynsien tuomaa vakaata kauniilta näyttävien käsien tilaa - vaivatona ja helppo, kun joku toinen loihtii minulle kauniit kädet. Rakennekynnet ovat niin kauniit ja ihanat,  mutta tunnen itseni sen verran kiireiseksi, että mietin mihin väliin minä niitä kynsihuoltoja sitten järjestelisin - vain säännällisesti huolletut kynnet ovat kauniit.

Luovuin toistaiseksi rakennekynsiajatuksesta.

Mielessäni olen pohtinut useampaan otteeseen UV.kovetteisen kestokynsilakkapakkauksen hankintaa - kohtalaisen kova hinta on toistaiseksi saanut minut jättämään kestokynsilakat kauppaan. UV kestokynsilakka olisi varmasti kaltaiselle itsensä alati kiireiseksi tuntevalle ihmiselle optimiratkaisu - kaksi kertaa kuussa tunti aikaa itselle ja kynsien huoltamiselle ja kestolakkauksen voimin kädet ja kynnet näyttäisivät kivoilta aina.

Bongasin Prismassa käydessäni Elegan Touch merkkisen "kevytversion" geelikynsilakasta. Pakkaus lupaa geelikynsille tyypillisen pitkäkestoisen ja kiiltävän lakkaustuloksen ilman  UV-valon avulla tapahtuvaa viimeistelyä.

Kynsilakkapaketti pitää sisällään kaksi tuotetta, värillisen aluslakan ja värittömän päällyslakan. Tuotteen käyttö on yksinkertaista. Kynnet viilataan haluttuun muotoon ja puhdistetaan liasta ja rasvasta tavallisen kynsilakanpoistoaineen avulla. Sitten värillistä lakkaa sivellään kaksi ohutta kerrosta - kerrosten välillä lakan annetaan kuivahtaa. Manikyyri viimeistellään sivelemällä ohut kerros geelimäistä päällyslakkaa, jonka annetaan rauhassa kuivua vartin veran.

Lopputulos on kaunis ja kiiltävä - aivan kuin kynsissä olisi UV kovetteinen kestolakkaus. Lakkakerron kynnellä on perinteistä kynsilakkaa hiukan paksumpi. Tuote lupailee kynsilakan kestävän kauniina ja lohkeilematta noin 10 päivän verran. Lakka poistetaan kynsistä tavallisella kynsilakanpoistoaineella - joskin kynttä pitää lioittaa kynsilakanpoistoaineella kastetussa pumpulitupossa 1-2 minuuttia, jotta lakka irtoaa helposti ja siististi.

Olen toistaiseksi aivan myytynä tuotteeseen. Lopputulos näyttää kauniilta ja kiiltävältä sekä sormissa että varpaissa. Tuote oli helppo levittää siististi kynsille, enkä ainakaan minä saanut kuivatellessa aikaan mikään sorttisia söhryjä levitettyyn väripintaan - yleensä niin tapahtuu vähintään yhdelle kynnelle. Tuote on todella miedon tuoksuita, pensseli lakassa on ryhdikäs.

Raportoin ensi viikolla lisää tuosta lopullisesta pysyvyydestä.

Onnea on huolitellulta näyttävät kädet.
Olen todella kiitollinen ja iloinen kauniisti lakatuista kynsistäni tänään.

Lupasin itselleni omistaa yhden illan aina kahdessa viikossa kynsien hoitamiselle. Suunnitelmissani on investoida ainakin toinen väri tätä Elegan Touch Gel Rocks lakkaa.





In English

My cosmetic favorite for February is this Elegant Touch Gel Rocks nails polish. 

I am super twofold person. I really admire well groomed hands and love beautiful nails and yet I am. quite inefficient to keep my own hands well manicured. 

I used to wear gel nails a lot. For me the challenging part of gel nails is to fit up keeping appointments to my ever too busy monthly schedules.- everyone knows that only well up kept gel nails look beautiful. So I ended giving up well groomed gel nails like a year ago. It was the best solution.

I have been playing around with the idea of purchasing one of those UV-light nail polish kits to myself. That sort of kit sounds like convenient solution for me - something between real gel nails (those ones with glued nail tips) and regular nail polish. I could do them by myself and paint colors directly to my own nails. I have ultra short nails, but I have learned to love my nails in their natural length now days - still admire long beautiful nails, they just look so beautiful.

Sofar I have not found suitable UV-polish kit for my budget - all started kits I have seen have been a bit overprices for my liking. Well, there is Ebay and I could find a UV-polish kit in Ebay on fair price - but sofar I just been playing around with this idea.

I manged to found this Elegant Touch Gel Rocks polish kit from local market in very fair price, bit over 10 Euro. I thought instantly that this product is worth of a try.
Advertisement in the box promises "the real gel nail shine" and long lasting result - Gel Rocks polish should last unchipped up to two weeks.

Gel Rocks is easy to use. Box includes two different bottles - one colored under polish and very shiny gel like top coat polish. Process is very easy too. First file and clean up the nails with regular nail polish. Then add 2 layer of colored polish (let bottom layer dry before adding the next one). After 2 layers of colored polish coat nails with clear top coat polish. Let the nails dry for fifteen minutes and the manicure is ready.

I love the result very much.

My nails are very shiny and smooth. I put polish also to my toenails and they look absolutely fantastic too. No wrinkles or smudges on any nail (usually I have some sort of pucker on several nails).

My hands and toes are looking super pretty.

I update about sustainability later.

Elegant Touch Gel Rocks nail polish was a very good buy. 
I am planning to get few more kits in different colors.

*****

Onko joku teistä kokeillut tätä lakkaa?
Millaisia ovat teidän kokemuksenne?

Rakkaudella,
Sallamari


26. helmikuuta 2015

Complaint Thursday



Ensimmäinen reklamaatiotarina tälle päivälle pitää sisällään kiitollista hyvää palautetta. 

Muistattehan ne ihanat Minna Parikan Triple Lingual nilkkurit, jotka kotiutin itselleni alennusmyynnistä tuossa kuukausi takaperin. Ikävä kyllä, vasemman kengän resooriosassa ilmeni virhe ja minä hipsin maanantaina Minna Parikan myymälää reklamaatiomietteissä.

Oltiin molemmat ymmällämme tilanteesta - niin minä kuin myyjäkin. Kumpikaan ei oikein tiennyt miten tilanteessa toimia ja onko kyseessä luontaista kulumaa vai oikeasti valmistuksessa sattunut virhe. Minä itse epäilin tuotantovirhettä  - miten kenkän resori voisi rispaantua näkyvästi vain toisesta kengästä ja jo neljän käyttökerran jälkeen - myyjäkin kyllä oli alusta asti kanssani sammoilla linjoilla, mutta ulosilmaisultaan vähän ehkä takelteleva.

Kengät jäivät kauppaan odottamaan suutarikäyntiä tilanteen arvioimiseksi ja minä kävelin hämilläni kaupasta ulos. Lähinnä hämillään siitä, että me molemmat oltiin myyjän kanssa koko reklamaatiotilanteesta jotenkin niin hämillämme ja minä päädyin kävelemään tilanteesta ulos tietämättä oikein mitä tapahtuu seuraavaksi ja milloin jotakin tapahtuu. Myyjätär lupasi soitella, kun asiasta tiedetään suutarin terveisien kera enemmän.

Palvelu oli alkuhämennyksen jälkeen loistavaa todella ystävällistä (siis koko ajan palvelu oli ystävällistä, en minä mitään negatiivistä tuosta reklamaatiohetkestäkään ole sanomassa). Tänään minulle soitettiin liikkeestä ja sanottiin, että kengät ovat suutarin lopullisen arvion mukaan niin hankalasti korjattavissa, että minä saan tulla noutamaan uuden parin tilalle. Lucky me, että uusi pari löytyi oikeassa koossa - tuo ostamani kenkäpari nimittäin on poistuvaa mallia.

Kävin töiden jälkeen kiitollisena nappaamassa kenkäparin kotiin. Tyytyväisyyden huumassa jäin haaveilemaan vielä uudesta kenkäparista - yksi glitterinen pupunkorvilla varustettu avokaspari olisi Sale End loppualennuksen kanssa ollut tarjolla minun koossanin alle satasella. Onneksi maailmankaikkeus on viisaampi ja suojelee holtitontalastaan - onnistuin nimittäin tänään unohtamaan pankkikortin PIN koodin ja sain kortin niin totaalisesti lukkoon, että ei auta kuin odotella uutta koodia saapuvaksi ennenkuin rahahanat aukeavat jälleen. 

Reklamaatio numero kaksi - miten yhtä äkkiä sitä onnistuukaan aivan totaalisesti unohtamaan korttinsa PIN koodin. Eikä muistu mieleen vaikka mitä tekisi.
Ihankuin mä en olisi ikinä edes kuullutkaan koko kortin koodia.




Päivän viimeinen reklamaatio koskee Bloggerin "uudistusta" - sitä home-sivun alkuun ilmestynyttä ilmoitusta tietyn avoimen seksuaalisen sisällön kasimisesta.

Kaksinaismoralismi kunniaan! Seksuaalisuus julistettakoot taas kerran yksiselitteisesti ikäväksi, pahaksi ja vahingolliseksi asiaksi. Hurraa ja hei kaikki sellaiset blogit, jotka ahdasmielisesti kannustavat esimerkiksi tiettyjen ihmisryhmien totalitääriseen syrjimiseen minkä tahansa uskomussuuntauksen ajattelumallin suosituksella. Puhumattakaan itsevihaa ja itsensä järjestelmällistä tuhoamista ihannoivista blogeista, tai pakkomieteen ympärillä pyörivistä blogiin kirjoitetuista ajatuksista. Nämä kaikki ovat tänään ja jatkossa ihan suotavia aiheita.

Alastomuus ja seksi pois - silmänräpäyksessä maailma on moraalisesti taas paljon puhtaampi paikka.

Ei sallitussa sisällössä minä en nyt aivan yksiselitteisesti ymmärrä, mitä ttarkalleen arkoitetaan avoimen seksuaalisella sisällöllä tai sisällöllä jossa näytetään alastomuutta. 

Onko avoimen seksuaalista kirjoittaa seksuaalisesta anoreksiasta toipuvana blogiinsa onnistuneesta seksuaalisesta kokemuksesta sanoin "Mä panin tänään ja vihdoinkin nautin siitä?" - heilahtaako häkki, napsahtaako blogi laakista yksityiseksi ja vain valikoitujen käyttäjien nähtäväksi.

Entä tuo alastomuus - onko tulevaisuudessa alusvaatteet tai bikiniasu päällä otettu OOTD kuva alastonkuva? Kun kuvassa keikistelee hoikahko ihminen crop topissa ja shortseissa, kuva on OK - mutta entä jos identtisessä kuvassa toisaalla keikisteleekin ylipainoinen BodyPositivity activisti, voidaanko kuva bloggerin toimesta leimata liikaa alastomuutta sisältäväksi.

Onhan lihavan ihmisen kuvaaminen bikineissä laihaa ihmistä bikineissä kuvaavaan kuvaan verrattuna yleisen mielipiteen varjossa provosoivaan toimintaa. Onhan se tietyssä määrin tervettä seksuaalisuutta ja kehollista itsemääräämistä edistävää (ja jopa promotoivaa) todeta bikinikuvan voimalla tälläisenä läskinä, että 
 I love my self the way I am - I am comfortable in my own skin.

Puhumattakaan BodyPositive esikuvista ja burlesque ihanteistani - saakohan ihastuksistaan jatkossa edes julkaista itsepiirrettyjä fanikuvia, sellaisia joissa ollaan pikku pikku hepenissä keikistelemässä.

Bannaukselta en näemmä voi välttyä.

Harkitsen tällä hetkellä blogin siirtämistä Word Pressin puolelle.
Suosituksia ja apua projektin kaikilta osa-alueilta vastaanotetaan.


Picture here

In English

My first complaint is actually a happy story. Remember the Minna Parikka boots, that I bought like month ago. Unfortunately they broke after only four walks. I had to go back to store wondering if i have done something terribly incorrect with my new shoes. Or could there be a manufacturing error this time with my new boots? 

Manufacturing error it was. Unfortunately my boots where beyond repairing, so Minna Parikka brand compensated me with a new pair of  boots. Service were excellent and whole complaint process went along very smoothly. I am extremely happy with the service I got.

So happy, that I almost ended up buying another pair of  Minna Parikka heels - a pair of Lovely glittery bunny ear heels. But universe was awake and alert to protect me (or my money this time) - I managed stumble with my Visa card pin earlier today. My CC got "locked" and now I am waiting for a new pin code. No pin, no shoes.

My third complaint today is all about new "rules" in Blogger. The new restrictions regarding "openly sexual and nudity containing materials".

Bullshit.

Once again sexuality is tabooed and should be hidden in darkest corner of the closet. Level of morality magically rises, when sex it out of the picture.

Who cares about all sorts of discrimination, that grows from any man made religion or beliefs - promote them all you can. Who cares if slightly twisted words from mythical god might badly hurt someone. Or how about blogs that talk about self hate and self-distinction - in the worst case worship and promote destructive behavior.  Let them bloom, says Blogger.

As long as there is nothing sexual.

After reading the Blogger announcement message, I am still not sure have I broken the rules or not. I openly talk about sexual things - my blog originally was (and still is) a recovery story. I am a victim of sexual abuse and recovering from sexual anorexia - and YES, I am very honest and open and talk out loud about what happened to me.

And nudity - well, is a bikini pic a nude pic?
Or is a picture  classified as "disturbing nudity" only when there is a fat girl in a bikini. Slim girl in bikini is fashion, fat girl in bikini a fetish pic and promotes open sexuality.

Am I disturbingly sexual while posing in my burlesque outfit (corset and hot pants) and stating out loud how much I love my body (and myself) just the way I am? What if I draw a lovely picture of any of my Burlesque or Body Positive idols - in bikini of course - do I also then break the new Blogger rules? Well, I end up breaking the rules anyway.

Now I am considering Word Press.
All tips and trick for easy move from Blogger to Word Press are very welcome.

Im gonna keep rocking my free BodyLoving happy sexuality!

*****

Rakkaudella,
Sallamari

24. helmikuuta 2015

Sukellus pohjamutien syöveriin - paluu vuoden takaisiin tunnelmiin


DEPS 27 pistettä.
F32.1

Varttitunnin piipahdus työterveyslääkärillä venyi tunnin mittaiseksi vuodatukseksi. Itkin lähdes koko tapaamisen. Malja vuosi totaalisesti yli. Potilas edessäni on itkuinen ja kovasti lohduttoman oloinen, kertoo tapahtumista selkesti ja johdonmukaisesti. Ei harhaisuutta.


- mä ajattelen että mulla on sellainen shokki ja tilanneväsymys

- jos sä rehellisesti nyt katsot itseesi, sä tiedät itsekin mistä oikeasti on kysymys. 

- mutta siis, ei masennus voi olla tällätavalla näin äkillistä ja totaalista

- siinä sä olet oikeassa, että shokki on se joka kestää päiviä. Mutta kuuntele taas kerran rehellisesti itseäsi, niin viikkojahan tässä nyt on jo mennyt. Lääketieteellisesti ollaan siirrytty shokista eteenpäin.
Ja sun historialla, ei tämä nyt yllättävää ja ennenkuulumatonta ole.
Masennusalttius on toisessa ihmisessä herkempänä kuin toisissa,
eikä se tarkoita että herkemmät ihmiset olisivat heikompia ko muut.


Vaikeinta juuri nyt on pysähtyminen.
Tilenteen hyväksyminen avoimin mielin.
Se, ettei enssimmäisenä antaudu häpeälle ja pelolle.


Tuttu turvallinen pikku apulainen, tuo Cymbalta on palannut kuvioihin, Pyysin itse, ilman että suuresti tarjottiin. Tiedän kokemuksesta, Cymbaltan rauhoittavan öitäni ja tasaiset rauhallisella unella taatut yöt ovat tässä kohtaa elämääni se, mitä eniten tarvitsen. Havahduin viime yönä, siihen että Linda tiedustelee onko kaikki hyvin, Minulla on hämärä mielikua, että olen säpsähtänyt hereille hetki ennen kysymystä.
Huusinko mä tai jotakin?
Ei kai. ei mitään vakavaa,
 mä vaan tiedustelin että onhan sulla kaikki ok,
Joo, on. Mä oonn nyt hereillä
Hipsin sohvalta vessaan ,

Toivon että tilanne rauhoittuu,
Rupeaa hiljalleen olemaan tuskalaa muillekin kuin minulle.


Tänään mä olenkin vain nukkunut,
Edelleen Helsingissä, 
sillä huomenna mulla on tapaaminen työpsykologin kanssa.
Ja niin, kaipasin juuri nyt hetken yksinoloa.


Onko sulla käynyt ajatuksissa, että sä saattaisit tehdä itsellesi jotakin?
ei.

Onko sulla ilmennyt itsetuhoisia tai itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia?
ei oikeasti.  aina mulla jotakin vääristyneitä ajatuksen kappaleita on olemassa jossakin sielä mun takaraivossa, se kuuluu osana mun taudin kuvaan. Nykyään ne vaan on siellä, 
ihan hiljaa. Että ei, ei ole sellaisia ajatuksia.

Voisiko olla riski, että sä vahingoittasit itseäsi jos mä päästän sut nyt kotiin?
ei todellakaan.
mä olen väsynyt siihen miten mua kohdellaan en elämääni,
itselleni mä olen tänään ihan yhtä arvokasx kun vaikka kolme viikkoa sitten.
että ei - en ole aikeissa vahingoittaa itseäni.

Niin, kun tälläisessä tilanteessa nyt vaan on kysyttävä näitä,

Nyt vasta mä voin kirjata tänne, että
potilas ei suisidaalinen, pärjää itsekseen.

Sä saat lähteä nukkumaan.
Koita pärjätä.
Sitkeä tyttö sä olet ollut, tiedä se.


Väsynein fiiliksin,
Sallamari

Jälkisanat.

Teksi on kirjoitettu 19.02.2014 - tekstiä en kuitenkaan koskaan julkaistu.
Tänään on oikea julkaisuhetki tälle tekstille.

Lohdutukseksi ja vahvistukseksi,
Sinulle joka lohtua ja tukea toisen ihmisen kokemuksesta juuri tänään etsit.

Teksti on viiltävä totuus kaikkien kulissien takaa - katsaus yhteen päivään elämässä. Kertomus siitä millaista totaalista tuhoa ihmisen kaltoinkohtelu saa häviämättömän pienessä hetkessä aikaan. Teksti syntyi hetkellä, jolloin minut irtisanottiin töistä - yhden hengen YT-neuvottelut, painostava esimiestilanne, lipsumista hyvän maun toiselle puolelle. Tilanne jonka seurauksena sain taistella todenteolla saadakseni itselleni työn loppuessa ansaitsemani korvaukset ja minulle kuuluvat etuudet - 2500 euron edestä superhyvää lakineuvontaa ja lopulta minulle kuuluva osuus maksettiin.

Taloudellisesti takkiin tuli, mutta oikeus voitti.

Kuten blogiani enemmälti lukeneet tiedätte, 
tänään ollaan jo aika tosenlaisissa tunnelmissa.


I am survivor!


22. helmikuuta 2015

Ihan itse tehty



PikkuS toivoi joululahjaksi oikeaa ompelukonetta ja sellainen hankittiin vaarin rahoittamana. Kone jätettiin joulun jälkeen pakettiin odottelemaan oikeaa hetkeä, että yhdessä ehdimme PikkuÄssän kanssa perehtyä koneompelun saloihin kaikessa rauhassa.

Oikea hetki koitti viimein. Tänään oli aika kaivaa ompelukone esille ja tehdä tuttavuutta koneen, kankaiden ja erilaisten ompeleiden maailmaan. Ensin harjoiteltiin puolaamaan lankaa ja langoiteltiin konetta yhdessä. Siitä siirrytiin sitten suoraan ompeluun - suoraa tikkiä, sik-sak tikkiä ja niitä paria hieno-ommelta surattiin kangastilkkuja eestaas. 

"Äiti, nyt mä tajua vähän tätä. Voidaanko nyt tehdä mulle hame?
Tai että mä teen ja sä vähän autat."

Hame siitä sitten syntyi.

PikkuS suunnitteli, ompeli ja koristelu opastukseni ohjaamna hameen resorin kiinnitystä lukuun ottamatta alusta loppuun ihan itse. Minä autoin resorin kiinnittämisessä, sekun on aika haastavaa (meinasi tuottaa haasteita äidillekin). Mekon koristeeksi liitettiin rusetti ja viimeisenä silauksena timantti rusetin kiinnityskohdan päälle.




PikkuS nimesi hameen tyylin termillä Green Goth 
- mustaa, goottimaisuutta ja vähän vihreää.

PikkuS on ihastellen lueskellut vanhoja GothingLolita Bible lehtiä ja ihastellut lehdessä esiteltyjä vaatteita. Suuren vaikutuksen pieneen tyttöön on tehnyt lehden mukana tulevat lolivaatekaavat. Useammin kuin kerran pieni tyttö on ääneen todennut haaveilevasti
"Voikun mä olisin jo niin iso, että mä osasin ommella tälläisiä."

Askel askeleeta tuo toive täyttyy.
Ensimmäinen harppaus on otettu.

Äiti on isosti ylpeä!
Tuo hame on tavattoman upea.


.

In English

"Mom I want to learn how to sew."
My daughter wished a real sewing machine for her Christmas Present - and with a little help form her Grandpa we bought a new sewing machine. Sewing machine was not taken to action immediately after Chrsitmas - LittleS wanted to wait a bit for the right moment to start learn sewing.
"Mom, I let you know when I am ready and old enough."

Today we finally started learning.
First we needed to learn how the machine actually works - where and how to put up the thread, what sort of stitches is available and how this machine should be operated. After half and hour of basic training Little S told me
"Mom, I kinda got how this machine works.
Can I now make a skirt?
I make it and you help me if something gets too hard."  

And a very beautiful skirt she made.

I helped just a bit, to assemble the elastic waistband. Everything else LittleS made herself - from design work, to cutting and sewing the whole thing together. I guided her through every step and answered all the questions. But actual work my little girl made all by herself.

I could not be more proud of her.

She has been dreaming about making clothes from the day she first read my old Gothic Lolita Bible and saw all those beautiful clothes on that magazine - now the first step is taken.

LittleS describes her style as Green Goth 
- black, green and Gothic inspiration.

Green Goth skirt is absolutely beautiful.
What a little talent I have.

*****

Rakkaudella,
Sallamari




20. helmikuuta 2015

Kulttuurinurkkaus - vol1



Lupasin itselleni panostaa tänä vuonna edellisvuotta enemmän lukemiseen. Olen aina rakastanut kirjoja, siitä huolimatta lukemani oikeiden kirjojen määrä tuntuu hälyyttävästi pienentyvän vuosien kuluessa. Lupasin leikkisästi itselleni,että tänä vuonna minä luen ainakin kaksi kirjaa kuussa. No hieman ollaan tavoitteesta jäljellä, kaksi kirjaa on tämän vuoden saldo ja nythän mennään jo helmikuussa - but two is way better than none. Vuoden kahta ensimmäistä kirjaa yhditävä tekijä on nauru - nauroin vedet silmissäni ja hersyvästi ääneen kumpaistakin kirjaa lukiessani.

Satavuotias joka karkasi ikkunasta on ruotsalaiskirjailija Jonas Jonassonin hersyvä fiktiivinen tarina, joka kuljettaa lukijaa satavuotiaan karkurin matkassa läpi maailmanhistorian tapahtumien. Kirja on mukaansa tempaavasti kirjoitettu ja suurien odotuksten saattelemana otin lukulistalleni seuraavaksi Jonaksen uuden kirjan Lukutaidoton joka osasi lukea.

Caitlin Moranin haastaa kirjallaan Naisena olemisen taito meidän pohtimaan naiseuden monitahoisuutta. Caitlin on paitsi feministi, myös toimittaja ja arvostettu kriitikko. Moranin kirjaa on hulvatonta lukea ja kirjassa Caitlin pohtii hersyvällä otteella kaikensorttisia naiseuteen liittyviä liitännäisilmiöitä aina karvoituksesta hääpäivän syvimpään merkitykseen saakka.

Kirjojen lisäksi olen käynyt lähiviikkoina kahdesti elokuvissa. 50 Shades of Gray on autuaasti toistaiseksi vielä minulta jäänyt kokonaan vaille huomiota ja kuukauden elokuvasaldo koostuu tällä kertaa pelkästään perhe-elokuvista. Ollaan kuluneen kuukauden aikana käyty Pikku Ässän kanssa yhdessä elokuvissa kolmesti.

Ensimmäisenä listalla on Madagascarin Pingviinit elokuva. Madacascar elokuvien sivuhahmot ovat vihdoinkin saaneet ihka oman elokuvan - vahinko. Se taika mikä koomisen elokuvan sivuhahmosta tekee naurettavat, riittää kantamaan jännitystä ainostaan muutaman minuutin annoksina - kokopitkäksi elokuvaksi eivät hullunhauskat sivuhahmopingviinit taivu.

Paddington on listalla seuraavana - suomenkielisellä dubbauksella. Teennäiseltä kuulostavan suomenkielen vuoksi, en pitänyt Paddingtonista niin paljon kuin ennakolta toivoin. Paddingtonin tarina oli elokuvana kovin pinnallinen ja teennäisen oloinen. Siis kaikelta osin jotakin sellaista, mitä Paddington karhu itse - lapsuuteni yksi suurista idoleista - ei missään nimessä kirjojen perusteella ole. Huolimatta saavuttamastaan idoliasemasta minun elämässäni, karhuherra on PikkuÄssälle täysin tuntematon satuhahmo. Eikä elokuva saanut pienen ihmisen sydäntä sykkimään yhtään kiivaammin Paddington karhulle. Marmelaadipaahtoleipä sentään herätti pientä kiinnosusta.

Viimeisenä elokuvalistalla on tuorein Risto Räppääjä filmi, Risto Räppääjä ja Sevillan Saituri. Elokuvasalista ulos käveltäessä PikkuS totesi iloisesti, että tämä on äiti mun suosikki näistä elokuvista mitä me on nähty. Helposti mieleen tarttuvaa musiikkia sisältävä, värikylläisellä maailmalla kuorrutettu suomihuttuelokuva siis selkeästi puhuttelee lastani. Itselleni jäi ristiriitainen olo elokuvasta, en erityisesti pitänyt mutten myöskään inhonnut juuri tätä kyseistä Risto Räppääjä elokuvaa.


*****

In English

Today it is all about culture - books and movies. Two new books and three family movies, is my saldo for past weeks. I promised myself to read more this year - so far so good.

*****

Mukavaa viikonloppua!

Rakkaudella,
Sallamari

19. helmikuuta 2015

Ravintolapäivä 15.02.2015



Oh no! Olen autuaasti unohtanut kirjoittaa viime sunnuntaisesta ravintolapäivästä.  

Tilanne korjataan välittömästi.

Viime sunnuntaina suuntasimme Somerolle. Vaahteramäki Farming tila tarjoili ravintolapäivänä herkullisen kuuloisen brunssia, kun kaupan päälle oli tarjolla vielä tilaisuus päästä katsastamaan tilan eläimiä oli ravintolapäivän paikkavalinta meidän osalta sillä selvä. Vaahteramäen tila kanatila ja tuottaa Vaahteramäen Frida nimellä tunnistettavia ulkokananmunia.

Joten luonnollisestikin lauantain menu listalla oli munaherkkuja - munakasta ja Eggs Benedict -annoksia. Brunssin tuotto puolestaan käytetään lyhentämättömänä tilan supermahtavan isännän, Mikko Välttilän vaalikampanjaan. Mikko on ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa Vihreiden listalla ja ravintolapäivän brussi tarjosi loistavan tilaisuuden omalta osaltani tukea Mikon vaalikampanjaa.

Enempää menemättä syvemmälle poliittisiin kiemuroihin on lyhyesti todettava, että tuolla Mikolla on aika paljon sellaisia ajatuksia jotka minä osaltani myös jaan. Mikon ajatuksia maailmanmenosta voit piipahtaa lukemassa täällä.



Brussi oli runsas ja maukas. Minun valintani oli itse valituista ainesosista rauhalliseen tahtiin kypsennetty munakas kyytipoikana lasi kuohuvaa - voisin aloittaa niiden voimalla sunnuntaipäiväni useamminkin.. Tunnelma brunssilla lämmin ja harmooninen - sulassa sovussa monenlaista väkeä vauvasta vaariin. Ruokaherkkujen kohdalla kuva kertoo enemmän kuin sanat - joten tunnelmat välitteynevät parhaiten näiden kuvien kautta.

Ruokailun jälkeen Mikko lähti esittelemään pyynnöstäni minulle kanojaan. Kun kauniisti pyysin lupaa tarkkailla kanoja aivan lähituntumasta, Mikko muitta mutkitta minulle luvan myönsi ja rahoitti kanatarhan ovea. Idyllisissä kuvitelmissani minä kuvittelin itseni Piippolan Vaarin kaltaisesti rapsuttelemaan iloisia kanasia - totuus on kuvitelmiani vähän karumpaa. Ei kanojen onnellisuuden suhteen, enemmänkin tuon rapsuttelun. Olin kanojen mielestä vähintäänkin epämääräinen ja kauhistuttava ilmestys marssiessani sisään heidän valtakuntaansa. Lähietäisyydelle - puhumattakaan, että olisin saanut kanan kosketuetäisyydelle rapsuteltavaksi - ei ollut asiaa. Jos minä otin askeleen kohti kanoja otti kanalauma puolestaa vähintän kaksitoista kananaskelta turvalliseen suuntaan.

Rapsuttelukiintiö jäi vajaaksi, kanatietoisuus kasvoi sitten sitäkin enemmän.



In English

Last Sunday was Ravintolapäivä - The day of Pop-Up restaurants, when any food lover could become a restaurant entrepreneuer for a day serve good food to people.

We visited Vaahteramäri Farming - a chicken farm - in near by town Somero. Vaahteramäki farming produces free range Frida eggs. Ravintolapäivä they served super delicious Egg Brunch.

Food was absolutely lovely - omelet or Eggs Benedict, served with a class of Sparkling vine. Best kind of a start for any good Sunday.

Picture tell you more about good food than thousand of my words ever.
So I rest my case and let my readers enjoy the Ravintolapäivä feelings with these lovely pics.

*****

Piipahtiko joku teistä blogia lukevista katsastamassa ravintolapäivän tarjontaa?
Kertokaa ihmeessä, millaisia herkkuja löysitte!

Rakkaudella,
Sallamari

17. helmikuuta 2015

There and back

Hyvä päivä alkaa onnellisilla ajatuksilla ja rauhallisella aamujoogalla

Pikainen työreissu Riikaan - pikaisesti sinne ja takaisin. Matka osoitti minulle, että toden totta minähän kykenen matkustamaan kevyesti. Yksi vaihtovaatekerta, yöpaita, tarpeellinen kosmetiikka ja tietenkin työläppäri latureineen - kaikki matkalla mukana oleva omaisuus sullottuna yhteen pieneen reppuun ja jäipä reppuun tilaa vielä paluumatkan tuliaisillekin.

Päivät pääkonttorilla olivat tominnantäyteisiä ja kiihkeätemposia, eilen jatkettiin päivän ohjelmaa vielä yhteisellä illaillisella käyden läpi tärkeitä asioita vähemmän muodollisesti. Olen yllättynyt omasta jaksamisestani - oikeammin siitä miten hyvin olen jaksanut itsensiivisen päivärytmin. Paljon ihmisiä, paljon asiaa - silti minua ei väsytä juuri tässä hetkessä ollenkaan.

Yleensä tälläiset tiivit päivät (jotka eroavat suuresti vakiopäivärytmistäni) ovat vieneet mehut minusta aika tehokkaasti. Löysin termin "erityisherkkyys" - terapeutin vinkistä - olen viime viikkojen aikana kirjallisuuden (ja foorumien) kautta tutustunut erityisherkkyyteen. Miettinyt miten omalla kohdallani suhtaudun yhteen sun toiseen asiaan ja millaisella väsymisintensiteetillä koen tilanteita. Minulle toimiva neuvo on illan rauhoittaminen - kaikki sähköiset laitteet pois nukkumaanmenon aikaan ja selkeästi aikaa itselle ja omien ajatusten "puhdistamiselle" ennen nukkumista.

Olen oivaltanut, että joustavampi ja sallivampi itsensä kohtaaminen auttaa minua myös jaksamaan vähemmällä väsymyksentunteella läpi tilenteet, joissa eteeni tulee paljon uusia ihmisiä ja monenlaisia ihmiskontakteja. Mitä sallivampi ja rakkaudella suhtautuvampi olen itseäni kohtaan, sen paremmin pärjään sosiaalisissa tilanteissa. Olen erityisherkkyydestä puhuvien kirjojen myötä oppinut ymmärtämään itseäni ja omaa käytöstäni yhä paremmin.

Pukeuduin housupukuun pitkästä aikaa tällä reissulla - hyytävän kymmenen pakkasasteen aamulämpötila kannusti housuasun käyttöön. Oikeastaan oli kivaa pitkästä aikaa käyttää housuja työasuna - ensimmäistä kertaa muuten tälle vuodelle.

Pitänee kokeilla toistekkin.

Hupaisa tarina matkan varrelta, siitä miten joskus kannattaa tehdä ihmisiin lähtemätön vaikutus. 

Tuttu respatyttö vakio hotellin tiskillä
 - oh, Im sorry our booking system shows no rooms with bathtubs free - 10 sec silence - ...but no worry, we will find you one.

Ja kas, kylpyammeellisessa huoneessa minut jälleen majoitettiin.

Tarina juontaa juurensa ekaan Riikan työreissun, kun väsyneenä ja läpimärkänä (viime juhannuksen tienoon kaatosateet - miettikää niitä) saavuin hotellille ja totesin sisään kirjautuessani ääneen antavani puolet sielusta jos pääsen nyt kylpyammeeseen. Silloin en päässyt, mutta siitä kerrasta lähtien hotellin vakiorespatyttö näyttää muistan minut siitä että pidän kylpyammeista


Töitä, hyvää ruokaa ja rakentavia keskusteluja - mitä sitä ihminen muuta työmatkalla kaipaakaan.

In English

A quick business trip to Riga. 
Yesterday a morning flight to Riga - 2 intense work filled day from dawn till dusk - Tonight an evening flight back home.

I have proven to myself among this trip that I indeed can travel light. I had laptop, some extra clothes and my makeup in one rather small back bag and I rocked this trip very well with those very few items. Looking good, feeling great  - you know what I mean. This morning I even managed to fit some gift goodies on the back bag. Im kinda good at packing I have to admit.

Now I am waiting to on board my flight - and home we go.
Quiet corner in airport cafe, good tea and lovely cheesecake - combined with little blogging. That is how I spend my time at airport.

My OOTD on this trip was - surprise, surprise - a pants suit. This is the first time I have worn pants at work in 2015 - but I kinda like that outfit, so I might have to put it on again.

Now, off we go.

Bye Riga and thanks for your hospitality!

*****

Rakkaudella,
Sallamari

15. helmikuuta 2015

Korkeasaari keväällä, karhut heräilevät



Ehkä paras ystävänpäivälahja ikinä - ensiksi päiväretki Korkeasaareen ja siihen päälle rakkauslounas Helsingin rautatieaseman Burger Kingillä. Jotakin vaatimatonta ja kovin tavallista - samalla kertaa jotakin sellaista mitä olen kovasti toivonut ja mistä salaa paljon unelmoin.

Lahjan ydin liikutti minut kyyneliin - kiireetöntä yhteistä perheaikaa. Jotakin sellaista, mistä arkensa kahden kaupungin välillä jakava voin vain unelmelmoida. Arkisin kun minä olen aina joko menossa tai tulossa - omasta mielestänikin toisnaan niin kovin vähän läsnä siinä tavallisessa arjessa. Sanomassa hyvää huomenta tai toivottamassa hyvää yötä, niin että myös näkisin keskustelutoverin. Onneksi on viikonloput - sekä tälläiset ihanat ystävänpäivät ja sun muut yllätyksien täyteiset hetket. 




Luminen Korkeasaari on ollut toivelistallani kauan. Korkeasaari kun, ainakin minun mielessäni, on sitkeästi sellainen kesäpäivän retkikohde. Minua on kamalasti kiehtonut seikka, että miltä näyttää luminen Korkeasaari.

Luminen Korkeasaari on kesäistä Korkeasaarta verrattaen hiljaisempi - vähemmän kaakatusta, mylvintää ja lehtien vienoa havinaa. Mutta ei Korkeasaari talvella kokonaan horrosta, paljon nähtävää ja koettavaa löytyy ympäri saarta.




Karhut nukkuvat, mutta kissaeläimet ovat jalkeilla ja kovin energisen oloisia.oloisina. Puun latvaan rakennetulla tasanteella päivysti ilves, tiikeri puolestaan loikoili paraatipaikalla vahtien ympäristöään. Ahman ruokinta oli yksi lauantain eläininfotapahtumista ja ahmaneitihän olikin varsin energisen oloinen otus - ensimmäistä kertaa Korkeasaarikäyntieni historiassa oikeasti näin ahman liikkeellä.

Trooppisten talojen eläimet oli ihan samalla tavalla näkyvillä kuin kesällä - niiden elämään ei vuodenaikojen muutos juurikaan vaikuta. Kasvit tuntuivat tiedostavan vuoden kulun eläimiä paremmin ja normaalin kukkaloiston sijaan tropiikkitaloissa kukki ainostaan muutama kasvi.




Ja mitä tuolee tuohon Burger Kingiin - se on JunttiPeen ja minun yhteinen kahdenkeskinen vitsi. Paikka jossa vieraillaan aina ulkomailla - niinkuin Tukholmassa. Helsinkihän on näin maalaisen silmin katsottuna melkein kuin ulkomailla olisi. Juntti Peen  luokittelee Helsingin olevan "Sun Aluetta, kun sä kerran siellä olet kaikki nää vuodet yksinäs reissannut" - joten "Mun Hoodeilla" voi huoletta nautiskella ruoasta vähän niinkuin ulkomailla olisi.

Kerrankin koko perhe yhdessä Helsingissä burgerilla - pieni asia, joka merkitsee niin tavattoman paljon minulle.

Kuten kuvista näkyy, ystävänpäivä oli ihana ja ikimuistoinen.
Sydän täynnä onnea ja kiitollisuutta.

Suosittelen katsastamaan Korkeasaaren ainakin kerran elämässä myös lumiseen aikaan.
Hyvällä kelillä luminen Korkeasaari on ihastuttava elämys.


*****

In English

Valentine's Day was amazing!
My family took me to Helsinki for a fun Family Day Out -trip.

We visited in Korkeasaari Zoo. It has been  my dream for so many years, to visit Korkeasaari Zoo in winter season. Snowy Zoo was amazing - more quiet than in summer time, still full of life and action.

All cats were very active. First time ever we saw the Lynx and Wolverine - those two spices are never visible in warm nice summer days.

Ad you can see on my picas, it is absolutely brilliant idea to visit Korkeasaari in Winter Season.
I guarantee that you will learn a lot.

I for example learned, that Otters sleep during the winter. That is quite logical, since otters live in and out water, so it is kinda good that they torpor during the winter while waters are mainly frozen. I saw a sleeping otter (his  super cute little fur ball in warm nest ) and now I know for sure that they sleep - I have seen it with my own eyes.

My heart is filled with love and gratitude.
Best Valentine's Day ever!

*****

Rakkaudella,
Sallamari

14. helmikuuta 2015

Hyvää Ystävänpäivää




#loveyourBody
#lovetheskinyourein
"bodypositive
#bodyshameFree
#selflove
#StartLovingYourself
#TimeToLoveIsNow
#showYourselfSomeLove
#LOVE
#loveMyBody
#MyBodyMyLoveMyRules

#HyvääYstävänpäivää
#HappyValentinesDay


Rakkaudella,
Sallamari


12. helmikuuta 2015

Body Positive Inspirations



Minulla oli vakaa aikomus kirjoittaa näistä ihanista naisista jo eilen - Woman Crush Wednesdayn kunniaksi. Mitä parhain aikomus, mutta se sitten vähän jäi - tuli tanssia, töitä ja ilta bestiksen seurassa - olen nykyisin niin vahvasti tosielämän lumoissa, että suosiolla blogi jää aika ajoin kakkoseksi tärkeysjärjestyksessä. Terapiabloggauksesta tunnelmabloggaukseen - so the life goes here.

Nyt käsiksi näihin isnpiroiviin naisiin.

Vasemmalla ylhäällä runsaasti ihanainen Tess Munster - tämän hetken Instagram suosikkini numero yksi. Lady #effyourbeautystandards ja #effyourbodystandards hashtagien takana.

Tessin vieressä pinkeissä korkokengissään täyteläinen burleskitaiteilija Frostine Shake. Forstin liitelee burleskiesityksissään ihastuttavan vaivattoman näköisesti - en pointe! Minulle Frostine on inspiraation lähde ja "size does not matter" -muistutus - rohkaisu ilmaista itseäni ja tanssia juuri sitä tanssilajia kuin minun sisäinen ääni kertoo minulle oikeaksi.

Kolmas ja viimeinen ihanan täyteläisistä naisInspiraatioistani on laulaja Beth Ditto - The Biggest Inspiration Ever, niinkuin Gaultier Bethiä rakkaudella kuvailee.

Jokainen tästä kolmikosta kelpaisi minulle ystävänpäiväseuraksi.

Im inspired - very inspired.

*****

In English

My original plan wast to post about these inspiring ladies on yesterday. Woman Crush Wednesday you know - if you wonder about my original plan. But as you see, that never happened. Along came some work duties, a little dancing and wonderful evening with my best friend.

But that's all about me. Now we talk about these ladies.

On the left upper corner lovely fluffy Plus Size model Tess Munster.
Tess is the lady behind hastags #effyourbeautystandards , #eff yourbodystandards and she is my number one idol on Instagram. She is so very inspiring!

Right besides her is amazing burlesque dancer Frostine Shake, whose most inspiring act is effordless looking dance On Point! Every time I see picture of her performing she reminds me about the fact that really Size Does Not Matter. Her en pointe -dance is one of the prettiest things I have ever seen.

Last but not least in myinspiring trio is singer Beth Ditto. She has The Muse for Jean Paul Gaultier and inspires also me with her body positive attitude so much.

I would take anyone of these three to be my Valentine this year without a blink of an eye!
They are truly inspiring.

Have you already picked you Valentine for this year?

*****

Ystävänpäivä lähestyy lupaavasti.
Joko teillä siellä ruudun toisella puolella on valmiina suunnitelmia siitä, miten juhlistaa ystävänpäivää tänä vuonna?

Rakkaudella,
Sallamari

9. helmikuuta 2015

My room Update - ensimmäinen askel



Ei ole kulunut kovinkaan monta postausta siitä, kun kerroin kahden makuuhuoneen -suunnitelmistamme. Projektin on alusta asti ollut tarkoitus edetä verkkaisesti, sellaisella "ensin suunnitellaan mitä oikeasti halutaan, sitten mietitään työjärjestys ja sitten vasta käydään varsinaisiin muutoshommiin" -tahdilla. Mutta aniharvoin tosielämässä asiat sujuvat niinkuin teeveen remonttisarjoissa - että ensin pohditaan, sitten suunnitelellaan ja lopulta silmänräpäyksessä kaikki tulee kerralla fiiniin kuntoon.

Viikonloppuna Kaksi Makuuhuonetta -projekti loikkasi aimo harppauksella eteenpäin - työhuone sai sunnuntaina uuden kalustuksen ja on nyt virallisesti vaihtanut olomuotoaan työhuoneesta Minun Huoneeksi. Kiitos valtavasta ensiloikasta kuuluu Kalustetalo Jyskille ja heidän käsittämättömälle alennussunnuntaille.

Salaisten haaveideni (niiden, jotka eivät vielä ole ehtineet edes aarekartaksi asti) yksi haaveilukohde on aika monen vuoden ajan ollut metallirunkoinen sohvasänky - toistuvasti huomaan sohvasänkyjä katsellessani miettiväni hiljaa mielessäni että vielä minulla joskus on sopiva tila tuollaiselle. Minusta kun sohvasängyt ovat kauniita (ja käytännöllisiä), jokin niissä miellyttää esteettistä silmääni.

Sattumalta Jyskissä piipahtaessani löysin  kuvassa näkyvän kermanvaalean sohvasängyn huippuedullisesti. Runko itsessään oli lähes ilmainen, sängyn kalleimmaksi osaksi muodostui memory foam -patja - toki sekin reiluun alehintaan. Jyskissä vierailun alkuperäinen tarkoitus oli katsella sohvanpäällistarjontaa,  mikä sittemmin osoittautui haastavaksi ja turhan hintavaksi hankinnaksi. Lopputuloksena Jysk vierailusta meille löytyi uusi sohva verhottavan sohvan korvaajaksi sekä tuo huippuhyvällä patjalla varustettu sohvasänky - yhdellä päätöksellä meidän Kaksi Makuuhuonetta projekti sysättiin kerralla kunnolla käyntiin.

Hieman karu ja askeettinenhan tuo minun huoneeni tällä hetkellä on - kaukana siitä millainen minä visualisoin sen olevan sitten lopullisessa olomuodossaan. Tapetoinnista oli tarkoitus aloittaa, nyt näyttää vakaasti siltä, että tapetointi tulee kesän koittaessa olemaan valmiille huoneelle se viimeinen silaus. Sisutuskin on tällä haavaa "Otetaan mitä kaapista löytyy" -filosofialla toteutettu - toisaalta, juuri tähän hetkeen käypäisen oloiset tarvikkeet löytyy kaapista, joten mitä sitä nyt kiireellä ostamaan uutta vain ostamisen ilosta. Sisustuksen hankinta koittaa, kun  olen saanut huoneen visualisoitua lopulliseen olomuotoonsa. Tällä hetkellä rauhassa nukuttu hyvä yöuni on tärkein seikka.

*****

In English

It was only a few posts ago, I talked about our idea of two separated bedroom. The actual plan was first to play around about the idea of transforming our study room to my bedroom. Then to visualize what sort of interior I like to have on that room and then - and only then - slowly start to execute the visualization towards the actual room. 

But things hardly ever go as planned - or maybe in TV renovation programs they do - but in real life it seems that unexpected thing happens and beautiful things grow out of these unexpected happenings.

For me this sort of happening was A Huge Sale on local furniture store. We accidentally ended up on that store in the sale day (just to look for a cover to modern our old sofa a bit) -and guess what? We walked out with 2 new furniture -  a sofa to replace the old one and new bedframe/mattress combo for my future bedroom. So during last Sunday afternoon, our study quit being a study room and got refurnished to serve as my bed room from now on.

I though about starting refurnishing from wallpapers - and after redone wall paper it would have been time to pick up the furniture plus textiles. Now it seems that this project will be done very upside down way - first I buy all the furniture I have been dreaming about and then I try to mix-and-match them together with textiles.  Wallpaper most likely will be the last piece of puzzle towards the  finished bedroom interior.

Currently my bedroom is just functional,  decorated with " I have these nice items laying on my closet" -philosophy. Bed is comfortable and my nights are filled with good - disturbance free - sleep - that is all I have asked for at this point. Wallpapers at room are just as previous owners have left them while this house was sold to us. All the other furniture besides the bed are recycled and used previously for various purposes - now they are serving as stand one´s and waiting to be replaces as my bedroom plan grows further.

First step taken -  much sooner than I ever imagined.
I am very happy and grateful for this initial step.

Last night was the first night in my own bedroom - and yes, It was amazing!

*****

Rakkaudella,
Sallamari

8. helmikuuta 2015

Thunder Thighs on Ice



Jos milloinkaan olen miettinyt, miltä kylmäuinti näyttää sykekayränä niin tässäpä esimerkki asiasta. Kuvassa tämäniltainen uintiretkeni sykekäyränä - nuo nolla-aluille putoamiset eivät muuten sitten kieli hetkellisistä sydänpysähdyksistä, vaan siitä että aika ajoin Polarin anturi tai lähetin menettää kontaktinsa ja syketiedoksi tiedoksi kirjautuu nolla. 

Kaikenkaikkiaan hienon käppyrän tuollainen tunnin letkeä kylmäuinti saa sykemittarissa aikaan.  Korkeat käydät ovat minuutin mittaisia uintiretkiä ja nuo matalammat huiput sellaisia kevyempiä muutaman kymmenen sekunnin kastautumisia. Veden lämpötila tänään plussalla parin asteteen verran, ilma kuusi astetta pakkasella. Kalorinkulutus on aika huima, ottaen huomioon että suurin osa ajasta avantouintireissulla on kevyttä saunassa istuskelua.

Tilasin itselleni Ebaystä uuden uimapuvun talvisia uintiretkiä varten. Tilauksessa kävi virhe, joka lopulta osoittautui hupaisasti hyvin oivalliseksi sattumaksi - tilasin itselleni WonderWoman uima-asun, posti toi minulle kuvassa näkyvän Darth Wader uimapuvun.

Onhan tuo kylmäuinti vähän sellaista Dark Side puuhastelua,
että kenties kaikessa viisaudessaan myyjä päätteli Darth Waderin pukevan minut kylmäuintiretkille paremmin  sopivaan tyyliin.


Löytyykö ruudun siltä puolelta kylmäuinnin ystäviä?




In English

If you ever wondered who winter swimming (aka. swimming in ice cold seawater) will look on heart monitor, please take a look on the first pic of today. That diagram includes all the date of my swimming trip from this evening.

Weather was very nice today, air -6 degrees Celsius and water +2 degrees. Higher peaks on the heart rate graphs are coming from around minute long swim trips on the sea. The lower peaks are only few second long dips into the cold water.

I think that winter swimming is essentially a bit of  Dark Side business. Therefore Darth Wader is the most suitable outfit for that kinda activity. It makes me very happy every time I put this swimsuit on. Besides all the benefit from swimming in icy water, my new super cool swimsuit makes each winter swimming trip a very wonderful experience.

Have you ever tried winter swimming?


*****

Rakkaudella,
Sallamari

6. helmikuuta 2015

Don't be afraid to see what you see



Mitäpä, jos rohkeasti omistaisitkin tulevan viikonlopun Itseesi Rakastumislle?
Perferct Saturday Date - just You and Yourself.

Katso rehellisesti itseäsi peilistä,
kehu ja kiitä kehoasi.
Tartu rohkeasti kynää
 kirjoita sanoina paperille kaikesta siitä,
mikä sinussa on kaunista.

Kiitä itseäsi,
kehu itseäsi
kannusta itseäsi
- rohkaise itseäsi rakastamaan Sinua yhä enemmän.

Tiedosta, että olet oikealainen
tässä hetkessä juuri tälläisenä

Miltä kauniit sanasi sinusta tuntuvat?
Mihin erityisesti itsessäsi juuri tänään rakastuit?
Oivalsitko kenties jotakin aivan uutta?


Rakkaudentäyteistä viikonloppua Sinulle!


Rakkaudella,
Sallamari


5. helmikuuta 2015

Fore Abbey - paikka jonka Lonely Planet unohtaa mainita oppaissaan



 Jostakin käsittämättömästä syystä, olen viime viikon tuntenut syvällä sisuksissani pientä kaikokaipuuta takaisin Irlantiin. Ensimmäistä kertaa sitten kotiinpaluun on sellainen olo, että juuri nyt alkaisi olla oikea hetki palata takasin vihreälle saarelle ihan vaikka vain pikavisiitille pitkäksi viikonlopuksi. Kaukokaipuun helpottamiseksi olen selaillut läpi valokuvia meidän Irlannin vuosilta ja sattumalta törmäsin vanhassa blogissa Fore Abbeystä ja Geokätköily harrastuksesta kertovaan tekstiini. Siitä se ajatus tähän tekstiin sitten lähti...




Meidän perhe siis geokätköilee (nykyisin valitettavasti tosin valitettavan harvakseltaan verrattuna muutaman vuoden takaiseen kätköilyintoiluun.) Silloin vuosia sitten seikkailtiin ristiin rastiin ympäri Irlantia etsien kivien alle ja kirkkojen nurkille kätkettyjä aarteita - vähän  kuin Indina Jones ja Lara Croft, tosin ilman vauhtia ylenmääräisiä vaaratekijöitä (Indiana Jones -teemaan sopiva hattu kyllä löytyy JunttiPeen kokoelmista.)

 Parasta geokätköilyssä on opaskirjojen unohtamat näkemisen arvoiset paikalliset nähtävyydet. Onni on, että geokätköilijyn harrastajat valitsevat monesti juuri näitä suurelle yleisölle tuntemattomia paikallisia erikoisuuksia lähiseuduiltaan kätköjen sijaintipaikoksi. Sanomatakin on selvää, että kun esimerkiksi Irlanti pursuilee näitä hylättyjä luostareita, autioita linnoja, semikuuluisten ihmisten asuttamia hautuumaitasekä  sielua hiveleviä maisemia - muuten verratten usein yleisten teiden varsilla ja ruskeilla kylteillä merkkattuina - ei parhainkaan matkailuteos pysty nimeämään niitä kaikkia. 

Jos tiedät itse lähiympäristössäsi näkemisen arvoisen paikan,
kenties voisit piilottaa sinne yhden geokätkön.


Matkaopaskirojen nähtävyyden alkoivat siinä kolmen vuoden Irlannissa olon paikkeilla olla suhteellisen tehokkaasti koluttu - oli tullut aika ruvetta paikallisasukkaaksi. Sopiva geokätkö netistä vierailukohteeksi, koordinaatit navigaattoriin ja Roverilla matkaan.

Over the Hills and Far Away. Boldly go, where so many men have been before.


Näiden kuvien ottopäivän saalis on kolme uutta löydettyä kätköä.
Katsastettujen tuntemattomien nähtävyyksien listalle saatin lisätyksi Irlannin ainoa benediktiläisluostari, kaksi hylättyä kirkkoa ja yksi puisto/puutarha-alue kauniine viktoriaanisen aikakauden rakennuksineen. 

Nämä henkeäsalpaavan kauniit kuvat ovat Fore Abbeyn aluelta. Tämä " Foren seitsemän ihmettä" sisällään pitävä entinen luostarilinnoitus sijaitsee Westmeathissa lähellä Castelpollaria. Alueen seitsemän pyhää ihmettä ovat

Kivettynyt Erakko
Vesi, joka ei kiehu vaikka miten keittäisi
Suolle rakennettu luostari
Mylly, joka rullaa ilman virtaa
Vesi joka virtaa ylämäkeen
Puu, joka ei pala vaikka sitä miten polttaisi
Pyhän Fechin rukouksilla esiinsaatettu kivi

 Fore Abbey on vieriailemisen arvoinen paikka. Jos milloinkaan satut automatkalle Irlantiin, suosittelen poikkeamaan Castepollariin johtavalle tielle. Matkalla on paljon huimaavan ihania pikkukyliä ja loputtomiin asti vehreää vihreää maisemaa.

Irlanti-ikävä on näiden kuvien myötä juuri tänään vähän helpottanut.
(suunitelmissani on Googlailla vähän "sillä silmällä" lentoja Dubliniin - jos sitä vaikka...)




In English

First time ever after returning from Ireland in December 2009 I have realized, that part of me misses Ireland. It is quite funny feeling and very new thing in my life - I have never in my life before missed anything like I miss to go back to Ireland. I don't miss the way Ireland like that I would love to change my current life back to life we had in Ireland - I just miss little bits and pieces of  Ireland genarlly.  A long weekend visit to Ireland would be perfect cure for me right now.

For an instant cure for my Ireland yearning I decided to cheer myself up and leaf through pictures to at least refresh some of nice memories about Ireland. I ended up reading my old blog and found these lovely pictures from our Geocaching trip to Fore Abbey.

Fore Abbey is quite unknown (well it has own Wikipedia page) wonderful place located near Castlepollar in West Meath. Fore Abbey is an old Benedictine Abbey ruin and it is also noted for what local populations call its seven wonders. Thse Seven wonders of Fore are 

Anchorite in a stone
 Water which will not boil
 Monastery built on a bog
Mill without a mill stream
 Water which flows uphill
Trees which will not burn.
Stone Lintel raised by St. Fechin’s prayers 

Fore Abbey and Fore village are absolutely worth of visiting. If you ever end up driving around Leinster providence I recommend you to find you way trough Fore. for breathtaking scenaries and lots of wonders.

*****

Rakkaudella,
Sallamari


3. helmikuuta 2015

Kuukauden kosmettiikkalöydöt



Löysin alennuksellayhde euron kappalehintaan nämä neljä eri sävyistä  Maybellien Color Tattoo 24HR voidemaista luomiväriä. Tuote on minulle entuudestaan täysin tuntematon ja ostin purkit ensisijaisesti hauskojen sävyjen ja edullisen alennus hinnan vuoksi. Normaalihintaisena olisin olisin näistä sävyistä hankkinut ainoastaan tuon kullansävyisen napin - kulta on näistä sävyistä minun silmääni se kaikista kiehtovin ja toivottavasti myös monikäyttöisin. Kullansävyisiä meikkiejä minulla ei entuudestaan juurikaan ole.

Väri purkissa on koostumukseltaa tahmea, muttei geelimäinen. Mietin värikpurkkeja kädessäni pyöritellen parasta tapaa levittää tätä sävyä. Muutaan kevyen kämmenselkään piiretyn testiviivan jälkeen päädyin sellaiseen luovaan ratkaisuun, että pumpulipuokolla ja puolihuolimattomalla otteella levitellen väristä saa aika kivan tuloksen irti. Leveään pensselin kanssa levitys toimii myös - väriä saa levitettyä luomille pumpulipuikkotekniikkaan intensiivisemmin.

Rajausväinä Color Tattoo minusta ei toimi erityisen hyvin. Rajauksen lopputulos on kapeallakin pensselillä hitusen suttuisen näköinen. Jos pitää pehmenistä utuisen oloisen tuote voi toimia rajaukseen kelvvollisesti. Minä itse pidän tarkoista ja aavistuksen "kovan" oloisista eye liner viivoista, joten geeliväri on ehdoton suosikkini rajauksiin.




Tammikuun kosmettiikkatuotteena sorruin minäkin - mainoksen uhrina - kokeilemaan tuota paljon mainostettua Garnierin Miselli kasvovetta. Batter Later than Never - niihän se menee, nykyisin olen siis minäkinn tyytyväinen miselliveden käyttäjä. Talvikuivalla ihollani tämä Garnierin perusmarkkettituote tuntuu toimivat hyvin. Tunnustan rehellisesti olevani aavistuksen huolimaton ihonhoitaja, sellainen peruspirkko jonka jokailtainen ihonhoitorutiini on yksinkeraisuudessaan meikkien pesu ja kasvojen rasvaus -kombinaatio - and thats all!

Naughty Lady and I know it - tässä iässä olisi kai aika hiljalleen ruveta panostamaan ihonhoitoon. Voisin jälleen kerran huokaista fraasin Better Later than Never ja että kyllä minä joku päivä vielä ymmärrän hyvän päivittäisen kasvojenhoitorutiinin tärkeyden.

Sitä oivallusta odotellessa.

Maybelline luomivärien lisäksi bongasin alennusmyynneistä jokusen muunkin tuotteen. 

Lumenen Natural Code Candy Smile jumbohuulikynät ovat nekin uusi tuttavuus minulle. Nappasin itselleni kaksi herkullista sävyä tumman marjanpunaisen ja candy pinkin. Valitettavasti en löytänyt noista jumbokynissä printattuna nimeä tai numeroa värisävylle, jotenkuvaa  tarkemmin en tällä kertaa noiden kynien sävyjä pysty esittelemään. Kynät ovat olleen ahkerassa käytössä ostosta lähtien. Kynien koostumus tuntuu mukavalta huulilla - jälki ei leviä päivän aikana häiritsevästi  huulten ulkopuolelle ja syömisen jälkeensä jättämät pienet kulumat huulipunassa on helppo paikata uudella kevyellä värikerroksella.

Luomivärin ja huulipunien lisäksi alennusmyynnistä tarttui mukaani pari Lorealin valoa heijastavaa Lumi Magic pohjatuotetta - valokunä ja meikinalusvoide - tuttuja perustuotteita jotka toimivat ihan kelvollisesti hyvän pohjan luomiseen.

Viimeinen esiteltävä näistä kuukauden meikkilöydöistäni on Tokmannilta bongaamani Eveline ebrändin BB-voide. Eveline on suomessa ainakin verrattaen tuntematon merki joka mielletään varmaankin edullisen hintansa (sekä myyntipaikan) vuoksi ehkä "halpistuotteeksi".  Hassua sinällään, sillä esimerkiksi useampi brittiläinen lehti Cosmopolitann mukaan lukien on arvosteluissaan rankannut Evelinen BB voiteen BB-voide kategorian kärkisijoille.

Voidetta on saatavilla ainakin paria eri väriä (itse ostin epähuomiossa ensin tummemman ja piti kipasita uudelleen ostamaan vaaleampi sävy) ja samalta merkiltä on saatavilla myös erillinen BB-voide herkästi rasvoittuvalle iholle. Voide on paras kokeilemani BB-voide - kevyt ja miellyttävä kasvoilla. En ole suuri BB-voiteiden ystävä, sillä kaikki tähän asti kokeilemani BB-voiteet tuntuvat enimmäkseen joko kaisevan tai kuorioutuvan kasvoiltani päivän mittaan jättäen jälkeensä laikukkaan naaman. Evelin voide on tuntunut parin lyhyen kokeilukerran perusteella tähän asti parhaimmalta BB-voide tuttavuudeltaan. Kokeilut ovat olleen sen verran kevyitä ja lyhytkestoisia, että suurta suitsutusta en voiteesta vielä voi antaa.

Rimmelin voidemaisen poskipunan nappasin alekorista senkin. Olen pitkään miettinyt yhden voidemaisen poskipunan hankintaa - minulla sitten on sellainen kauniissa lämpimän kirsikkaiseen taittavassa heleässä sävyssä.

Hiusin hienoista alelöydöistä johtuen kuukauden meikkiostosmäärä vaikuttaa valtavalta. Rahallisesti puhutaan tälläkin kertaa alle 30 euron sijoituksesta - Misellivesi yksin nappaa summasta kolmanneksen.

Onko ostoslistani tuotteet sinulle tuttuja?
Millaisa käyttökokemuksia teiltä löytyy?

Meikki on tehty tässä tekstissä esitellyillä tuotteilla.
Meikkipohja Eveline BB-cream sävyssä LIGHT
Meikin alla Loreal Lumi heleyttävä primer voide. Valokunä poskipäillä Loreal Lumi.
Ylä- ja alaluomilla Maybellnen Color Tattoo 24hr kullan sävyssä.
 Rajaus Maybelline Color Tattoo 24hr sävynä musta.
Poskilla Rimmelin voidemainen poskipuna sävyssä Sunlight Chery
Huulilla pinkki sävyinen  Lumene Natural Code Candy Smile
Kuva on käsittelemätön - no Photoshop, no filters.
In English

Time for my monthly makeup review. 
Last month I have bought unusually large amount of makeup - thanks to very good Sale bargain findings. I found these Maybelline Color Tattoo 24HR cream eye shadows for 1 euro per jar super bargain price - I had to buy them in all available colors.  And those were not the only bargain treasures of the month. I also found L'Oreal True Match Lumi primer and highlighter pen for less than 3 euro price. 

I also bought myself my first ever bottle of Micellar Cleansing Water. That is totally new product for me and I chose to go for Garnier one - good supermarket quality and very easy to pick up with regular weekend grocery shopping tip. So far so good - I am happy with the cleaning result of Garnier Micellar Water. 

My skin seems to like that Micellar stuff and looks currently nice and healthy. Winter is not usually the best time of the year for my skin;  I tend to get dry red sports all over my face - caused by the harsh Finnish winter weather. I have made to  my daily makeup and cleaning routines lately and that seems to improve my conditions -  I have changed tab water to micellar water and  regular foundation to lighter BB-cream.

Make on my picture today is done by using my January Beauty Bargains.
It looks very nice and fresh and Im totally in love with new pink jumbo LipPen.

Im so happy for all my January cosmetic buys.

*****

Rakkaudella,
Sallamari

1. helmikuuta 2015

Fat is what I have, not who I am


For anyone who thinks they know me,
because they can see what I have,
I must state - I am sorry, but you totally wrong with you thoughts my dear!
,You do not know me at all!
I am more than a size tag.
I am more than one single label - FAT.

Miten iloiseksi kultaiset paljetti leggingsit voivatkaan ihmisen tehdä,
Minä niin rrrakastan näitä housuja - ne ovat hullunkuriset, käsittämättömät ja saavat hymyilemään

OOTD
Headress - selfmade.
Top - self made from old pair of regular bra and feathers
Golden Sequin pants - H&M
Shoes - 2nd hand treasure


Mä olen aivan rakastunut ihaniin inspiroiviin BodyPositive aktivisteihin - Tess Munster, you eat my heart out. Päivä päivältä osaan itse rakastaa omaa kehoani enemmän. Päivä toisensa jälkeen huomaan miten paljon ehdottomammin osaavan iloita omasta kehostani osoittaen sille ansaittua kiitosta.

Mitä vahvemmaksi rakkauteni omaa kehoan kohtaan kasvaa,
sen onnellisemmaksi huomaan päivä päivältä tulevani.

Kehorakkauden kasvutarina on koko maailman nähtävissä 
- löytämäni sisäinen onnellisuus loistaa myös ulospäin.

BodyPositive/BodyAcceptance -ajattelun löydettyäni kipupisteiden määrä ellämässäni on vähentynyt aivan valtavasti - asiat vain ikään kuin ovat pala palalta loksahdellut paikoilleen. Tajusin,että tuollaisessa ajattelussa kiteytyy juuri se viesti jota minä haluan viedä maailmassa eteenpäin.

Nyt olen valmis olemaan BodyPositve Inspiration toisille tuomalla rehellisesti esille kehorakkauden löytymisen ihanuutta puhumalla rehellisesti ja rohkeasti kehorakkaudesta kuvien ja tekstin avulla. Tarkoituksena on kannustaa ihmisiä etsimään ja löytämään pyyteetön rakkaus ja vaatimuksista vapauttava armelias näkökanta omaa kehoa kohtaan.

Love yourself today the way you are today.

Eilen otin itse ison askeleen omalla Body Acceptance polullani. Tein jotakin sellaista, mitä en hurjimmissa kuvitelmissanikaan vielä hetki sitten uskonut rohkaistuvani tekemään.

Paljastin yhden suurista kipupisteistäni - keskivartaloni rehellisessä olomuodossaan - maailmalle.
Miten olenkaan hävennyt vatsaani - sitä kaikkea hyllvvää,  lilluva ja kaikienlaisille laineille taipuvia lihakasaa. Normithan sanovat, että vatsa on ruma ja pidettävä visusti piilossa mikäli pyykkilauta nomit eivät täyty. Kaikki muunlaiset mahat ovat hävetäviä  - laiskan ja saamattoman ihmisen merkkejä.

Bulllshit!

Vatsani kertoo yhdestä lapsesta, hyvästä ruoansta, vuosien näännytyksestä, vuosikymmenien sairastamisesta
 - se kertoo eletystä elämästä.

Se on ihana kaikkine hyllymisineen ja laineineen. Se on ehjä ja terve - pysytellyt sitkeästi kanssani läpi kaikki ne päivät kun minä sisäistä kipuani kärsien olen sitä kaikin voimin kiduttanut koittaen saada sen haihtumaan ja katoamaan olemattomiin. Poissa silmistä, poissa mielestä - tiedättehän.

Vatsaani on piiretty myös tatuointien muodossa isoja paloja elämäntarinaa- kylkilihoissa seisova kurki on paitsi kaunis, myös muistutus tärkeästä ihmisestä.

Eilen ensimmäistä kertaa elämässäni oli valmis paljastamaan vatsani maailmalle sitä ehdoitta rakastaen. Valehtelisin, jos väittäisin etteikö minua jännittänyt tuo eilinen Fetish Bile asuvalintani.  Mitä muut minusta ajattelevat - entä jos ne eivät pidäkkään musta?
Entä jos mä näytän niiden mielestä nauettavalta ja rumalta?

Vastaus tähän kaikkeen epävarmuuteen kiteytyy niinkin yksinkertaisessa totuudessa, kuin että tässä maailmassa ihminen on vastuussa ainoastaan omista ajatukistaan. Muiden ihmisten ajatuksiin - tykkäämisiin ja tykkäämättömyyteen - minä en voi vaikuttaa. Muiden ihmisten ajatuksia säätelee heidän sisnäinen maailmansa - heidän pelkonsa, heidän elämänkokemuksensa ja heidän tahtonsa rakastaa asioita maailmassa vilpittömästi.

Minä itse voi vaikuttaa siihen, miten vilpittömästi minä rakastan!

Kun rakastaa vilpittömästi - aidosti ehdoitta,
on viimein vapaa tarpeesta miellyttää muita.

Eilisen asuvalintani kantava voima oli siinä, että minä vihdoinkin olin valmis tunnustamaan rakastavani jokaista neliösenttiä itsessäni - niin verhottua ja kuin paljasta pintaa. Minusta tuntuu hyvältä ja minusta näissä vaatteissa minä näytin sellaiselta, että pidän ehdoitta itse omasta kuvastani.

Minulla on vapaa olo.
Muiden mielipide minusta on olemasta merkitsevä voima minun tekemieni valintojen takana.

Tässä kohtaa etikettisäännöillä tai yleisillä pukeutumiskehoituksilla ei ole roolia, kun kyseessä on  Fetish Club- tapahtuma ei siis etiketin varjeluksen alla olevasta tilaisuus. Etiketti kuitenkin painaa pukeutumista mietittäessä vaakakupissa paljon - juhlta tilasuutena on sellainen, että se ansaitsee tulla kunnioitetuksi tilaisuuden hengen mukaisella pukeutumisella. Siksi etiketti on todella hyvä ohjeistus, eikä sitä tule rikkoa rikkomisen ilosta itsensä rakastamisen nimeen vannoen.

Fetish Club on minulle täydellinen tilaisuus tutkia oman kehon rakastamista ja  niitä tunteita mitä "kiellettyjen" kehonosien paljastaminen kaikkien nähtäville minussa herättää - tutkimusmatkailua tuvallisessa ja suvaitsevassa ympäristössä. Olen vuosien saatossa  kirjoittanut omaa kasvutarinaani bilepukeutumisen kautta - edennyt pienin askelin.  Kokeillut ja testannut - yrittänyt ja erehtynyt. Ollut epävarma ja yrittänyt liikaa - kuluttanut ylettömästi energiaa miettien pitääkö nuo nyt minusta tälläisenä vai pitäisikö sitä olla vieläkin enemmän - tuntenut tyhjyyttä ja onnetonta oloa.

Mutta ei erehtyminen ja yrittäminen turhaa ole ollut, itseasiassa se on ollut äärittömän tarkeä osa koko tätä oman kehon pyytteetöntä rakastamista kohti vienyttä kasvuprosessia.

Nyt elämässäni on läsnä rakkaus itseä kohtaan ja siitä säteilevä onnellisuus.

kaunis - rietas - onnellinen

Näin voin kiteyttää eilisien bileiden tunnelman.

Sydän on täynnä kiitollisuutta.
Kiitos, että olen saanut kulkea matkaa ja päässyt perille tähän pisteeseen.
Kiitos onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksista,
kiitos oivaltamisesta ja erehtymisestä.

Niiden kautta minusta on kasvanut rakkautta loistava ihminen.
Niiden kautta olen löytänyt tarpeen viedä kaiken mahdollistavan rakkauden ilosanomaa eteenpiän!

Love yourself today just the way you are today!
Because you are worth it!


I can do it and so can you!
Uskokaa ja pienin askelin rohjetkaa kokeilemaan.


Uskaltauduin pukemaan myös tämänn näyttävn kaulakorun.
- Actually I kinda like it.

In English

Today Im all about self love/ body love.

I have lately been so hooked to everything about  Body Positive/Self Acceptance - movement. I have fallen in love with Tess Munster - she is so super cool and inspiring!.

From Body Positive ideology I have learned how amazing I actually am, just the way I am today.

I have learned to love myself.

Last night I went to a Fetish Club - first time ever I bared my mid section.
And I felt like a million bucks - pretty, lovable and confident.

Because I am today able to love every little piece of me - as perfect or imperfect society my think  my pieces are. For me everything in me is lovable the way things are. No more I am willing to hide or change something, just because general opinion says something is wrong  or ugly.

My body is my greatest treasure - created by for this live from living the life.
Sad stories, success stories - pain and pleasure.
My body tells about all of that.

I a worth of happiness. I am worth of love.
To be loved today just the way I am today.


In the future, more Body Positive Attitude ahead!


*****

Lisä Body Positive hehkutusta taatusti luvassa.
Stay tuned.

Rakkaudella,
Sallamari


ps. kuvat ovat 100% no photoshop, no filters